Kestävä kehitys osana laatujärjestelmää, korkeakoulussa, miksi ja miten?

Minusta mahtavaa, että Agenda 2030 edistetään Suomen korkeakouluissa, ja että nähdään potentiaali yhdistää kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmään, josta sain pitää esityksen AMK-laatuvastaavien Kestävä kehitys ja laatu –webinaarissa 1.6.2022. Omassa väitöstutkimuksessani, vuodelta 2014, tulin siihen tulokseen että kestävä kehitys on kannattavaa integroida korkeakoulun laatujärjestelmään koska silloin useampi korkeakoulun henkilökunnasta ja opiskelijasta voisi pitää laatujärjestelmää merkittävänä, eli että koskee myös heitä. Esityksessäni AMK laatuvastaaville fokusoin vastaaman kysymyksiin miksi ja miten?

Ensin vastaus kysymykseen, miksi? Marraskuussa 2021 teknologiateollisuus selvitti että asiantuntijapalveluiden, eli konsulttien ja kouluttajien hiilijalanjälki jää yleensä hyvin pieneksi. Lähinnä sitä kertyy matkustamisesta ja toimitilojen energiankäytöstä. Kädenjälki vaikutus on selvityksen mukaan huimat 1300 x suurempi kuin alan jalanjälki. Aika huikea vaikutus minusta! Kestävän kehityksen edistäminen on myös mahdollisuus. Naumanen et al. (2019) on selvittänyt, Valtioneuvoston kanslialle, että lähes 90 % kaikista viime vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Entä miten? Päästääkseen eteenpäin työssä ehdotukseni on, että keskustellaan sisäisesti haasteista ja mahdollisuuksista korkeakoulussa ja sen jälkeen selvitetään nykytilanne, jonka jälkeen mietitään minkälainen seuranta olisi sovellettavissa, jonka avulla pystyisi osoittamaan johdolle, henkilökunnalle ja opiskelijoille miten työ etenee?

Marraskuussa 2021 osallistuin Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviin. Siellä moderoin paneelikeskustelua koskien AMK- ja ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus kestävän kehityksen edistämisessä. Paneelikeskusteluun osallistui Mervi Friman, tutkimuspäällikkö ja kestävän kehityksen koordinaattori, Hämeen ammattikorkeakoulu, Saku Lehtinen, asiantuntija, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja Sanna Leinonen, opiskelee taideteollisuusalan perustutkintoa Rasekon ammattioppilaitoksessa.

Paneelikeskustelussa nostin esille ajankohtaisia julkaisuja kestävän kehityksen edistämisestä ja miten niiden tuloksia voi soveltaa kehittämistyöhön. Esitykseni löytyy täältä, josta löydät kaikki esimerkit.

Ensimmäisenä aiheena nostin esille että Suomi nousi kesäkuussa 2021 ykkössijalle kestävän kehityksen kansainvälisessä maavertailussa (Valtioneuvosto, 14.6.2021). Vertailussa arvioidaan, miten eri valtiot edistävät YK:n globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia tavoitteita. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Koskien näistä tuloksia ehdotukseni on, että korkeakoulun sisällä, esim. laaturyhmässä, juteltaisi ja/tai selvitettäisi mitkä näistä koet haasteellisimmaksi tavoitteiksi, korkeakoulutuksen näkökulmasta?

Toinen esimerkki jonka nostin oli, että Pohjoismaiden tavoite on olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoittaaksemme sen tarvitaan enemmän yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Koskien sitä voi esim. miettiä seuraavia kysymyksiä: Miten voisi mielestäsi lisätä yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä? Jos samalla katsomme Suomen koulutusta maailmalta, mikä on mielestänne parasta ammattikorkeakoulutuksessamme? Entäs mikä on kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden rooli?

Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa, että edistää yhtäläisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökulmia. Minusta keskeisintä onkin, ettei fokusoi yhteen aiheeseen, vaan työskentelee niin laajasti, kun mahdollista, koska kestävän kehityksen työ on moniulotteista, johon tarvitaan poikkitieteellistä yhteistyötä. Korkeakoulussa on kaikkien alojen asiantuntijoita, minkä takia onkin keskeistä huomioida kaikki kestävyysnäkökohdat ja kaikki YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta, onnistuakseen. Minusta professori Jan Konietzkon kuva tiivistää asian hyvin.

Kuva: professori Jan Konietzkon, twitter, 30.10.2021.

Paneelikeskustelussa Mervi painotti, että pitää kysyä opiskelijoilta, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Sanna vastasi, että kouluttajien tulisi pohtia, mitkä kestävän kehityksen näkökohdat ovat keskeisimpiä eri aiheissa. Saku vastasi, että kouluttajat voisivat tehdä yhteistyötä yritysten kanssa osallistumalla tuleviin valtakunnallisiin kouluttajien koulutuksiin ja projekteihin.

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviin nostettiin esille tarve järjestää koulutusta kouluttajille. Kysyin esiintyjiltä mikä olisi toimiva tapa. Päivien yksi Keynote: Dr. Jon-Erik Dahlin, nosti esille toimivana tekona käyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pelikortteja (joita itse asiassa löytyy myös suomeksi). Toinen Keynote, Professor Rodrigo Lozano, nosti esille toimivana tekona järjestää koulutusta eri alojen opettajille yhdessä. Yhden rinnakkaissession esittäjä toimitusjohtaja Mia O’Neill nosti esille kokeilujen tarve, ja sen jälkeen toimivien tapojen soveltamista.

Seuranta esimerkkejä jotka nostin esille olivat kolme. Ensimmäinen esimerkki oli tulos omasta väitöstutkimuksestani, johon osallistui 11 korkeakoulua ja yliopistoa Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta: kysyä opettavalta henkilökunnalta: Mitkä ovat keskeisimmät kestävyysnäkökohdat koulutusohjelmassa? ja pyytää heitä kategorioidmaan kaikki kurssit koulutusohjelmissa, riippuen kuinka paljon kestävän kehityksen koulutusta edistetään kurssissa. Toinen esimerkki, on ilmainen verkkotyökalu, jota olen soveltanut viime vuosina, esim. työpajassa jonka olen pitänyt Tampereen yliopiston kansainvälisen opettajaopiskelijoiden kurssilla Curriculum Development for Climate Change Education in Global South, — UniPID. Verkkotyökalu on SDG Impact Assessment Tool voidaan käyttää vapaasti tutkimuksessa, koulutuksessa ja muun tyyppisissä toimissa arvioidakseen vaikutuksia YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDGs). Ty´ökalun on kehitetty Göteborgin yliopiston ja Chalmersin teknillisen korkeakoulun yhteityönä. Kolmas esimerkki jonka nostin on katsoa lisää esimerkkejä  kirjasta: Developing Sustainability Competences Through Pedagogical Approaches: Experiences from International Case Studies (Strategies for Sustainability) 1st ed. 2021 Edition, by Rodrigo Lozano (Editor) ja Maria Barreiro-Gen (Editor).

Kun seurantamenetelmä on valittu, on tärkeää laittaa fokus toiminnan parantamiseen, arviointitulosten perusteella.

Tove Holm, 14.7.2022

Julkaissut toveholmconsulting

Founder of Tove Holm Consulting. I am a transdisciplinar facilitator for sustainable development. Passions: change leadership, education, Agenda2030, networking & the Baltic Sea. I am a public speaker & PhD.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: