Tulevaisuusnuoli fasilitointi menetelmänä – case kiertotalous ja ilmastojohtaminen

Minun suosikki fasilitointimenetelmä on ”tulevaisuusnuoli”, jota sovellan selvittämään mitä tarpeellisia toimenpiteitä, joita ajankohtaisessa työssä tarvitaan, parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

(på svenska: Framtidspilen som fasiliteringsmetod – case cirkulär ekonomi och klimatledarskap)

Menetelmää olen viime vuoden aikana soveltanut mm. pohjoismaisessa Folkverkstan projektin kolmannessa oppimiskonferenssissa. Projektissa kehitetään malli siitä, miten kierrätyksen ja yksinkertaisen korjauksen kohtaamispaikat saadaan toimimaan. Työpajaan osallistui hankkeen sisäisen työryhmän lisäksi projektin pilottitoimittajia jotka ovat testanneet järjestämään kohtaamispaikkoja, kehitysverkosto, ohjausryhmä ja rahoittajien edustajia, sekä simultaanitulkkeja.

Olen myös soveltanut tätä fasilitointimenetelmää tukeakseni Mustasaaren ilmastostrategian toimenpidesuunnitelman suunnittelemista, josta voit lukea ruotsiksi, lisää täältä. Mustasaaressa ollaan valittu järjestää työpajoja eri kohderyhmille erikseen, joita on tähän asti järjestetty kunnan johdolle ja opetushenkilöstölle.

Mustasaaren työpajat on osaksi järjestetty livenä ja osittain virtuaalisina – kuvassa (kuva 1) näkyy osallistujia yhdessä Mustasaaren ilmastostrategian toimintasuunnitelman suunnittelutyöpajassa 30.11.2021. Folkverkstan projektin kolmas oppimiskonferenssi järjestettiin virtuaalisena, 27.1.2022.

Kuva 1. Yksi Mustasaaren ilmastostrategian toimintasuunnitelman suunnittelutyöpaja, järjestetty 30.11.2021. Kuva Ulrica Taylor.

Menetelmän tavoite on osallistaa jokaista osallistujaa jakamaan heidän tietonsa ja taitonsa aiheeseen liittyen. Työpajassa käydään aluksi läpi missä ollaan onnistuttu tähän asti, ja mikä on ajankohtaista juuri nyt, koskien teemaa. Sitten käydään läpi tavoitteet ja toimenpiteet, jotka toivotaan saavuttavan erityisen ajanjaksona, esim. viiden vuoden kuluessa. Kuvassa 2 näkyy miten sovelsin menetelmää Folkverkstan projektin oppimiskonferenssssa.

Kuva 2. ”Tulevaisuusnuoli” menetelmä sovellettuna Folkverkstan projektin oppimiskonferenssssa 27.1.2022.

Tämä teksti on modifioitu artikkelista ” Miten onnistua järjestämään onnistuneita korjaamisen ja kestävän kuluttamisen kohtaamispaikkoja”, ensimmäiseksi julkaistu lehdessä Pohjola-Norden 1/22, sivu 32, jossa voit tutustua esimerkkeihin joita nostettiin esille Folkverkstan projektin oppimiskonferenssissa tammikuussa 2022.

Kuva 3. Tärkeintä tehdä kestävän kuluttamisen eteen, Folkverkstan projektin oppimiskonferenssin osallistujien mielestä.

Yhteenvetokuvat ovat tulos kahdesta välitehtävästä Folkverkstan projektin oppimiskonferenssin aikana, joista tulee esille esimerkkejä mitä osallistujien mielestä on tärkeintä tehdä kestävän kuluttamisen eteen (kuva 3) ja mitkä asiat tulisivat sisältyä tulevaan korjaamisen ja kestävän kuluttamisen kohtaamispaikkojen käsikirjaan (kuva 4).

Kuva 4. Folkverkstan projektin oppimiskonferenssin osallistujien mielestä seuraavat asiat tulisivat sisältyä korjaamisen ja kestävän kuluttamisen kohtaamispaikkojen käsikirjaan.

Tove Holm, 27.4.2022

Julkaissut toveholmconsulting

Founder of Tove Holm Consulting. I am a transdisciplinar facilitator for sustainable development. Passions: change leadership, education, Agenda2030, networking & the Baltic Sea. I am a public speaker & PhD.

One thought on “Tulevaisuusnuoli fasilitointi menetelmänä – case kiertotalous ja ilmastojohtaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: