Kaupunkien houkuttelevuudesta ja viheralueista  

Mitkä tekijät vaikuttavat kaupunkien vetovoimaisuuteen? Onko viheralueilla merkitystä? Päätimme kahtena Espoon kaupungin fanina kirjoittaa aiheesta ja nostaa esille muutamia näkökulmia. 

Toppelundin ranta Espoossa. Kuva: Meri Löyttyniemi.

Suomen suurimpien kaupunkien vetovoiman tärkeimpinä osa-alueina korostuvat asuinalueen viihtyisyys, turvallisuus sekä yhteisöllisyys, joka tuli esille T-Median Vetovoima &Vaikutus -tutkimuksessa, jossa selvitettiin potentiaalisten asukkaiden näkemyksiä Suomen kymmenen suurimman kaupungin vetovoimasta vuonna 2020. Koskien seutukaupunkeja, turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat vetovoimatekijöinä. Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset, jotka muodostavat ympärilleen luontaisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupunkien vetovoimaisuutta tutkittiin 2019

Kaupunkien merkittävä vetovoimatekijä on viheralueet ja lähiluonto, eikä pelkästään pandemian aikana. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.2.2021 väitti Espoon kadottaneen identiteettinsä.  Mielestämme Espoon vahvuus asuinpaikkana on aina ollut luonnon ja kaupunkirakentamisen yhdistäminen. Kaupungin kasvu tulee toteuttaa ylläpitämällä viheralueita osana jokaista kaupunginosaa niin, että lähiluonto on sananmukaisesti lähellä.  

Meri asuu Espoossa, Toppelundissa, Haukilahden & Westendin rajalla, lähellä Toven lapsuudenkotia. Kuva: Matias Löyttyniemi.

Paineita on asettanut väestön muutto kasvukeskuksiin viimeisten vuosikymmenten aikana. Me arvostamme luontoa ja mielestämme espoolaiset saavat nauttia myös pyöräily- ja kävelyreiteistä jotka ovat maamme parhaimmistoa. Esimerkiksi Haukilahden ja Westendin Toppelundissa on hyvä arvioida kriittisesti kerrostalorakentamisen tarpeellisuutta sillä matka lähimmälle metrolle on kovin pitkä.  

Tapiolan puutarhakaupunki teki Espoon aikoinaan maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Onneksi sen kasvu keskuksena on pystytty toteuttamaan myös puutarhakaupungin henkeä säilyttäen, tästä esimerkkeinä mm. Silkkiniitty ja Otsolahti. Massiivisempi rakentaminen on hyvä toteuttaa osana Tapiolan urbaania keskustaa.  

Tiiviimpi rakentaminen tulee toteuttaa säilyttäen luonnon läheisyys myös jatkossa – tätä myös tulevat espoolaiset arvostavat.

Kesäkuussa 2012 osallistuimme: World Symposium on Sustainable Development at Universities, Rio de Janeirossa, jossa Tove esitti tutkimustuloksiaan. Mukana matkalla oli Toven toinen väitöskirjan ohjaaja, Kaisu Sammalisto, University of Gävle:stä (vasemmalla). Tove keskellä ja Meri oikealla. Kuva: yksityinen.
World Symposium on Sustainable Development at Universities oli oheistapahtuma YK:n kestävän kehityksen kokoukselle, joka järjestettiin Rio de Janeirossa kesäkuussa 2012. Tove ja Meri ovat toimineet pitkään korkeakoulusektorilla kestävän kehityksen edistäjinä. Kuva: Meri Löyttyniemi.

Espoo ja Turku, 13.4.2021 

Meri Löyttyniemi  

Kestävän kehityksen erityisasiantuntija, KTM, Espoo  

Kuntavaaliehdokas Vihreissä www.meriloyttyniemi.fi, espoolainen vuodesta 1998

Tove Holm 

Kestävän kehityksen fasilitoija, FT, Turku 

Syntyperäinen espoolainen, turkulainen vuodesta 1992

Julkaissut toveholmconsulting

Founder of Tove Holm Consulting. I am a transdisciplinar facilitator for sustainable development. Passions: change leadership, education, Agenda2030, networking & the Baltic Sea. I am a public speaker & PhD.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: