Kestävä johtaminen työpöydällä

Päätin tässä blogipostauksessa jakaa tavoitteeni kestävän kehityksen edistämiseksi, käytännön kokemukseni kestävän kehityksen edistämisestä ja miksi päätin perustaa oman toiminimen, jonka nettisivut lanseeraan nyt!

Picture by Mauritz Eklund

Minulla on ollut työurani aikana paljon hyviä johtajia sparraamassa minua eteenpäin. Keväällä 2010 sain ison työn pakettiin ja kysyin silloiselta esihenkilöltäni, että miksen voisi nyt, kerrankin, tehdä tätä samaa työtä, jota hallitsen, vuoden. Hän vastasi, että ei, hän oli kerran sen tehnyt ja häntä on harmittanut se jälkeenpäin, eli ei suosittele sitä, vaan sen sijaan neuvoi, että koko ajan jatkaisin uusilla haasteilla. Samana vuonna nuorin lapseni oli aloittamassa peruskoulun ja päätin, että NYT minulla on mahdollisuus tehdä jotain isompaa projektia. Neljä vuotta sen jälkeen väittelin intohimostani, kestävän kehityksen koulutuksen edistämisestä. Väitöstutkimukseni oli monialainen ja poikkitieteellinen toimintatutkimus, joka tehtiin 11 yliopiston ja korkeakoulun verkostossa kolmessa maassa muutosten mahdollistamisesta yliopistoissa. Haasteellisinta oli löytää yliopisto, joka olisi kiinnostunut poikkitieteellisestä väitöstutkimuksesta, mutta monen ”ei” vastauksen jälkeen löysin paikkani Turun yliopistosta. Väitös löytyy täältä:  Enabling change in universities: enhancing education for sustainable development with tools for quality assurance. Opin paljon siinä prosessissa ja päällimmäisenä tulee mieleen tiedon haku ja oleellisen tiedot löytäminen ja tiivistäminen nopealla lukemisella, aiheesta kuin aiheesta. Haasteellisinta minulle oli jatkuva kieliopin korjaaminen. Muistan myös, että päätin kun valmistuin että saisin jatkaa kirjoittamista, vaikkapa blogimuodossa, jonka nyt aloitan. Kestävyysnäkökohtien edistämisen lisäksi kiinnostuskohteekseni on noussut kestävä johtaminen.

Noin vuosi sitten yhden seminaarin lounaalla juttelimme pöytäseurueessa mm. kestävästä johtamisesta. Minulle suositeltiin Filosofian Akatemiaa, joka haluaa ”luoda maailmaa, jossa valtaosa ihmisistä herää aamulla ja kokee merkitykselliseksi sen, miten päivänsä viettävät.” Tämä on minusta yksi hyvä määritelmä kestävälle johtamiselle. Filosofian Akatemian asiantuntijat kirjoittavat viikoittain julkistettavia blogeja, joita lämpimästi suosittelen. Lokakuun alussa kuuntelin Eero Lahtisen ääniblogin, joka käsittelee minkälaista tukea esihenkilöt ja tiimit kaipaavat avukseen suurten muutosten keskellä. Lahtinen (2020) nostaa esille, että kun pääsee käyttämään omaa erityisosaamistaan, koetaan innostavaksi ja työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi.

Työpaikkani nosti kesällä esille talkoovapaiden suosituksen, jota rupesin miettimään. Viihdyn työssäni, saan edistää kaikkia kestävyysnäkökohtia Itämeren eteen ja saan paljon aikaiseksi, mutta minulla on myös erityisosaamista jota en käytä aktiivisesti. Selvitin työantajan kanssa, että näin voi tehdä ja päätin ottaa talkoovapaata ja tehdä oman työni lisäksi muita töitä, omilla erityisosaamisalueilla.

Tavoitteeni on saada enemmän korkeakouluja, oppilaitoksia, kuntia, organisaatioita, yhdistyksiä ja yrityksiä edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan, jota haluan edistää soveltamalla osaamistani ja intohimoani laajemmin, oman toiminimen puitteessa.

Miten kestävää kehitystä sitten voi edistää? Kokemukseni perusteella helpoin tapa aloittaa on keskustelemalla työympäristön kanssa, miten jo nyt edistätte kestävää kehitystä työssänne? -Ja mitä voisitte sen lisäksi tehdä edistääksenne yhtäläisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökulmia? Itse käytän paljon YK:n kestävän kehityksen tavoitteita työssäni, jotka mielestäni soveltuvat hyvin nostamaan esille kestävyysnäkökohdat. Jos etsit työkalua, suosittelen lämpimästi ilmaista työkalua SDG Impact Assessment Tool, https://sdgimpactassessmenttool.org/, jonka on kehittänyt Gothenburg Centre for Sustainable Development, joka on yhteistyö Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Göteborgin yliopiston välillä.

Viikko sitten täytin 47,5 vuotta. Valmistuin 25 vuotiaana ja jos työskentelen 70-vuotiaaksi, kuten moni norjalainen kollegani jo tekee, on minun puoliväli 47,5 vuotiaana, eli nyt! Toki työskentelin ennen valmistumistani, mutta itseni tuntien työskentelen myös luultavasti eläkkeellä, jonka takia nyt päätin, että on oikea aika tehdä jotain oman erikoisosaamiseni jakamiseksi.

Lopuksi haluan jakaa entisen esihenkilöni neuvon edelleen, myös sinulle – älä jää paikollesi, vaan haasta itseäsi, jatkuvasti. Haaste voi olla eri laajuinen, pienempi tai suurempi, mutta joka sopii sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Ajattelen itse, että eihän ihmiskunta olisi tässä pisteessä jossa olemme nyt, ellei ihmiset ennen meitä olisi jatkuvasti haastaneet itseään tavoittaakseen jatkuvaa edistymistä.

Tutustu nettisivuuni ja ota yhteyttä, jos haluaisit tehdä yhteistyötä minun kanssani.

Tove Holm, 26.10.2020

Lähde:

Lahtinen, Eero, 2020. Minkälaista johtamispalvelua saisi olla? Filosofian Akatemia blogi, 6.10.2020: https://soundcloud.com/filosofian-akatemia/minkalaista-johtamispalvelua-saisi-olla

Julkaissut toveholmconsulting

Founder of Tove Holm Consulting. I am a transdisciplinar facilitator for sustainable development. Passions: change leadership, education, Agenda2030, networking & the Baltic Sea. I am a public speaker & PhD.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: